Ei hyvältä näytä.
Kerran viikossa kevyt ulkoilu on liian vähän, jos meinaan nostaa kuntoani. Tuntuu pahalta olla näin rapakuntoinen, mutta itsekurini on liian heikko. Viime viikollakin olin monta kertaa päättänyt lähteä edes lyhyelle lenkille, mutta se jäi joka kerta. Kun pääsen töistä kotiin, olen vain liian väsynyt liikahtaakseni minnekään. Ja sitäpaitsi pidän kotitöistä, teen niitä paljon mieluuummin kuin lähden.
Tämähän on kierre: en olisi niin poikki töiden jälkeen, jos kuntoni olisi parempi, mutta se ei parane kun olen liian väsy lähtemään minnekään ulkoilemaan.
Lisäksi viime viikonloppuna vielä sorruin polttamaan tupakkaa, ja se lisäsi hengästymistä. Tupakka on paheeni ja heikko kohtani. Vaikka tupakointi ei enää ole jokapäiväistä, sorrun silti liian usein ja liian helposti - ja se maistuu vähän liian hyvältä joka kerta, niin ettei kunnon innostusta lopettamiseen tule.
Ei kai auta kuin jatkaa yrittämistä. Mariastiinan blogi kannustaa, sillä hän tuntuu löytäneen liikunnasta aika nopeasti sitä minulta kadoksissa olevaa iloa. Lisäksi Mariastiinan lenkit ovat ihanan kohtuullisen kuuloisia. Kyllä kai minunkin pitäisi viitsiä puoli tuntia kerrallaan? Jostain syystä minulle on jäänyt käsitys, että lenkin pitää olla ainakin 45 minuuttia, että se toimisi. Mutta Mariastiina vaikuttaa iloiselta puolen tunnin lenkkiensä jälkeen. Ehkä se toimisi minullekin?
Mp3-soitin meni rikki. Se on harmi, vähentää lenkkeilyn iloa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti